Kuukausittainen arkisto:joulukuu 2014

Teekalenteribonus

/home/wpcom/public_html/wp-content/blogs.dir/ae3/38163753/files/2014/12/img_2279.jpg

Laitoin nämä sievät pikkuiset Kusmin teepurnukat talteen, koska – no, en vain malttanut laittaa metallinkeräykseen. Sitten sain idean. Luultavasti näin valokuvan, luin blogista tai huomasin jonkun facebook-päivityksen.

Aloin kerätä kynttilänpätkiä ja -jämiä. Googlasin ohjeita ja kieputin kalastajanlankaa nelinkertaiseksi. Lopulta sulatin kynttilänjämät vesihauteessa, ankkuroin sydänlangat metallilangalla ja valoin teepurnukoihin kynttilät.

/home/wpcom/public_html/wp-content/blogs.dir/ae3/38163753/files/2014/12/img_2280.jpg

Hämmästyttävää kyllä, aikaa ei mennyt kuin reilu tunti kaikessa rauhassa puuhastellessa, ja melko strömsöläisissä tunnelmissa pysyttiin. Lopputulos on vallan soma, ja eiköhän näitä polttaakin malta. Sillä ainahan voi valaa uudet kynttilät.

/home/wpcom/public_html/wp-content/blogs.dir/ae3/38163753/files/2014/12/img_2283.jpg

Hyvää uutta vuotta!
Lämmittäviä teekupposellisia, rauhallisia teehetkiä, uusia elämyksiä ja nautintoja!

Mainokset

Teekalenteri, 24. päivä

Vahvan mausteiset teet ovat suosikkejani, ja yksi kauneimmista teepurnukoistani on Kusmin Sweet Love. Itämaisia viitteitä, reipaan pinkki väri – ja sitten se tee. Paljain silmin voi havaita ainakin kardemummaa, pippuria, inkivääriä… ja mikä tuoksu! Sweet love indeed.

IMG_4479IMG_4478

Jouluiset mausteet sopivat erinomaisesti teehen, joten mikäs tässä on siemaillessa.

IMG_4481

Put the kettle on, sanoo korttikin. Näin teen, tehkää tekin.

Hyvää ja rentouttavaa joulua, rauhaa ja rakkautta vuodelle 2015. Ja paljon teehetkiä!


Teekalenteri, 23. päivä

On oikeastaan yllättävää, miten vähän minulla on teekirjallisuutta. Löysin kaksi tieto-opusta hyllystäni. Ja niistäkin toinen on venäjänkielinen, enkä ymmärrä tekstistä käytännössä mitään. Paitsi sen, että kirja käsittelee teetä.

Toinen kirja on Afternoon tea – Iltapäivän teehetki, peribrittiläisillä kuvilla täydennetty reseptikirja, josta löytyy ohje niin skonssien kuin high tean voileipiinkin. Puhumattakaan sitruunakakusta, lemon curdista, mince meat piesta… Viehkeästä brittihengestä huolimatta kirja on alun perin ruotsinkielinen. Jostain syystä tekijöistä ei pahemmin huudella – kannesta heidän nimiään ei löydy lainkaan, ja nimiösivulla mainitaan nimet Holm, Gradvall, Forslin ja Milis. Kirjan lopusta löytyy tieto, että kirjan ideasta, projektinjohdosta ja rekvisiitasta on vastannut  Ingela Holm, tekstistä Jan Gradvall, resepteistä ja ruokastailauksesta Liselotte Forslin ja kuvista Milis Nilsson. Kirjan on suomentanut Kaija Valkonen.

IMG_4480

Haaveilen teekutsuista, joille voisin leipoa enemmänkin näitä kirjan herkkuja. Ja tietenkin tarjolla olisi haudutettua teetä, eri laatuja, kukin omassa teekannussaan. Ruusukuppeja kaapista ei löydy, mutta kenties teekutsut onnistuisivat vähemmälläkin englantiestetiikalla.

Venäjänkielinen teeteos on napattu vuosia sitten Tampereen yliopiston käännöstieteen laitoksen Ota tästä -hyllystä, johon ihmiset jättivät kirjoja kiertoon. Taisin tuolloin tuskailla venäjänopintojeni kanssa (aloitin ihan alkeista ja suoritin toisen vieraan kielen opinnot venäjästä) ja nuhjuinen, jo hieman hajonnut kirjanen näytti sympaattiselta. Kirjan on kirjoittanut V. V. Pohlebkin ja se on ilmestynyt vuonna 1981. Lisätietoja varten tarvitsisin lisää kielitaitoa.

IMG_4483 IMG_4482

Sisäkannen keltavihreä kuvitus voisi olla teepakkauksista. Itse tekstin lomassa on viininpunaisia piirroskuvia, joista kielitaidotonkin voi ymmärtää jotain. Kyllä noilla ohjeilla on teetä keittää.


Teekalenteri, 22. päivä

Tulkoon valkeus! Pidentyköön päivä!

Tänään nautin aamuteeni toisin kuin yleensä. Huomasin viikonloppuna, että Hyvinvointikeskus Onnimanni järjestää talvipäivänseisauksena aamusadhanan. En ollut koskaan aikaisemmin käynyt kundaliinijoogassa enkä siis myöskään aamusadhanassa, mutta nyt päätin lähteä. Miksipä ei juhlia valon lisääntymistä joogan ja meditaation avulla? Aamusadhanan aloitusajaksi merkattu kello 5 tosin aiheutti pientä kauhistusta, minä kun en ole heitä, jotka luontaisesti heräävät noihin aikoihin. Pikemminkin saisin helposti venytettyä nukkumaanmenoajakseni tuon aamuviiden…

Mutta niin vain pakkasin laukkuuni vesipullon, joogamaton ja vähän hedelmiä ja lähdin aamutuimaan kohti Onnimannia. Hiljaista oli kaupungilla, näin lehdenjakajan ja kaksi liikkuvaa autoa.

Saliin kokoontui lopulta yli kymmenen joogia, ja yhdessä lauloimme mantroja ja teimme sydänkeskusta avaavan kriyan. Aamusadhanalla on tarkka muoto, jossa tietyt mantrat ja laulut seuraavat aina toisiaan. Asanaharjoitus voi vaihdella. En tiennyt, että kundaliinijoogassa on tapana pukeutua valkoiseen, mutta kuin sattumalta olin pukenut ylleni valkoisen puuvillaneuleen.

Menetin ihanasti ajantajuni, ja kahden ja puolen tunnin mittainen sadhana kului hämmästyttävän nopeasti. Lopetettuamme nautimme teetä (Yogi-teetäpä tietenkin), hedelmiä ja pähkinöitä pieneksi aamiaiseksi. Kun kävelin takaisin kotiin puoli yhdeksän maissa, kaupunki oli jo herännyt, aurinko sen sijaan oli vielä piilossa. Olo oli hyvä ja herkkä, ja lauloin mielessäni Sydämeeni joulun teen -laulua.

IMG_4473

Kuva on eiliseltä, mutta valoilmiö toistui tänäänkin. Aurinko! Mikä ihana taivaankappale! Valo!

Kotona keitin toisen kupposen teetä ja luin lehden, mutta sen jälkeen aikainen herätys alkoi vaatia vastapainoa. Parin tunnin aamupäivätirsat vapaapäivänä, mikä ihana asia.

Kundaliinijoogasta voi lukea lisää esimerkiksi täältä tai täältä.


Teekalenteri, 21. päivä

Mistä tietää, että teeintoilu on mennyt liian pitkälle? En tiedä, sillä minusta ei ole ollenkaan liioiteltua hankkia asiallisesti kuvioitua kangasta. Löysin Designers Guildin teekuppikankaan jo vuosia sitten Tampereen Eurokankaan palalaarista, ja tietenkin se piti napata mukaan. Kangas koristi ensin olohuoneen seinää, sitten se hautautui kaappiin ja viime vuonna muokkautui mekoksi. Sitä ennen olin jo leikellyt kankaasta mm. suojapussin iPadille.

IMG_4471

Kyllähän ihmiselle teekuppimekko pitää olla! Kangas on sen verran tukevaa, että se lienee ajateltu sisustuskankaaksi, mutta eipä ole ensimmäinen kerta, kun verhoilukankaaseen pukeudun. Yleensä en välitä valkoisista vaatteista, mutta tämä mekkonen on harvoja poikkeustapauksia.

Kaavat on muokattu Joka tyypin kaavakirjasta, yläosan kaavaa kun soveltelee, niin hyviä mekkoja syntyy. Silittämiseen en sen sijaan ole vieläkään saanut inspiraatiota. Ryppyisyys on uusi musta, jos minulta kysytään.

Mainittakoon, etten toistaiseksi ole läikyttänyt mekolle pisaraakaan teetä.


Teekalenteri, 19. ja 20. päivä

Eilen urakoin syksyn työasiat melkein valmiiksi – mutta vain melkein, sillä illaksi oli aikataulutettu Tärkeä Meno: joulutapaaminen ystävien kanssa. Sen keskellä bloggaaminenkin jäi, pahoitteluni!

Kuten tavallista, annoimme ja avasimme joululahjamme jo eilen. Ystäväni tietävät, mikä on lempijuomaani, niinpä paristakin paketista löytyi – teetä.

IMG_4466

Kuvan söpöläiset ovat Nordqvistin valikoimaa, China Silvery Strawberry, hopeisia teemansikoita. Rakastan näitä teepalloja, jotka sidotaan kauniisti ja jotka avautuvat haudutettaessa kukkasiksi. Mansikalta nämä tuskin maistuvat, sillä nämä on valmistettu vihreästä teestä.

Oi joululoma, rauhalliset aamut ja illat, iso teemuki ja kaikki maailman aika! Ehkäpä aattoaamu alkaa parhaiten silvery strawberryn kanssa.

Toinen teelahja lupaa lisää rentoutumista, sillä Twiningsin Christmas Wishes -teessä ei ole kofeiinia lainkaan. Soma pakkaus (joka ei suostunut kuvautumaan kauniisti) sisältää kamomillaa, rooibosta, kanelia ja päärynäaromia. O helga natt, tervetuloa!


Teekalenteri, 18. päivä

Olen huono katsomaan televisiota – mikäli television katsomisella tarkoitetaan sitä, että asetutaan laitteen äärelle ennalta määrättyyn aikaan, siedetään mainoskatkot ja se, että ohjelma etenee vaikka itselle tulisi puhelu. Tv-ohjelmia kyllä katson. Netflix, Yle Areena, Ruutu, Katsomo, dvd-boksit…

Tänään katsoin Ravintola X -ohjelmasta jakson, jossa ravintoloitsijana hääri Rakel Liekki. Oi, miten kaunis, lempeä, rauhoittava hänen ravintolastaan tulikaan! Somisteena oli paljon origamikurkia. Haluaisin oppia taittelemaan sellaisia, mutta vielä ei ole kärsivällisyys riittänyt.

Teehen ohjelma liittyy siten, että jälkiruuan kanssa tarjottiin teetä. Ja jälkiruuassa oli teetä. Arvostin kovasti, kun Rakel kävi Théhuoneessa valitsemassa sopivat teelaadut, maisteli ja nuuhki. Ei bulkkiteetä, ei haaleaa vettä ja teepussi, ei ajattelematta poimittua halpisteetä. Tee hautui lasikannuissa, tee antoi jälkiruokaan väriä. Oi jospa oisin saanut olla nauttimassa.

Jos reseptit löytyvät netistä (ja luulenpa, että löytyvät), haluan kokeilla.


%d bloggers like this: