Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2013

Kirjoin kerrottua

Sain Nettimartalta tolkuttoman kauan sitten haasteen – anteeksi, että palaan siihen vasta nyt! Väitän, että tämänvuotisessa huhtikuussa on jokin vika. Se on lyhyempi kuin koskaan ennen. Kutistunut, kenties? Tosin liian lämpimiä säitä siitä ei ainakaan voi syyttää…

Mutta. Haasteessahan vastataan kysymyksiin kirjahyllystä löytyvien kirjojen nimillä. En ole tällä hetkellä oman kirjahyllyni äärellä, joten tilapäisresidenssin hylly saa toimia vastaussammiona. Minkäslainen oraakkeli tämä hyllykkö onkaan..?

 

1. Kuvaile itseäsi:

Näkymätön ja näkyvä.

2. Kuinka voit?

Entten tentten.

3. Kuvaile asuinpaikkasi:

Runoilijan talossa.

4. Minne haluaisit matkustaa?

Meren ja yön portit.

5. Lempivärisi?

Mustat kyyneleet, punainen maa.

6. Paras vuo(rokau)denaika?

Jalnan kevät.

7. Mitä elämä sinulle merkitsee?

Läsnäolon voima.

8. Mitä pelkäät?

Akvaariorakkautta.

9. Lempiruokasi?

Luova hierre.

10. Jos elämä olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?

Vuorosanoja.

11. Mottosi:

Ajattele myönteisesti.

 

Phuh! Se oli hauska – mutta yllättävän vaikea haaste. Napatkaa jos innostutte, omasta tai ystävän kirjahyllystä.

Mainokset

Kivi, joka ei vieri

Sellaista olen tänään ajatellut, että…

20130428-200614.jpg

20130428-200629.jpg

20130428-200640.jpg

20130428-200651.jpg

20130428-200700.jpg

20130428-200708.jpg

20130428-200718.jpg

20130428-200727.jpg

…sammalessa on jotain kovin kaunista ja pehmeää.


Tarinaterapiaa-kirjahanke – kerro lukukokemuksistasi!

Arvelin, että teitä voisi kiinnostaa tällainen:

 

Tarinaterapiaa – käsikirja koskettavista lukukokemuksista

Tarinaterapiaa -kirjahanke on useamman henkilön eri aikoina hauduttelema ajatus, joka nousi uudellen esiin kuluneen talven aikana, tällä kertaa kirjallisuusterapiaohjaajien koulutusryhmän lopputyömahdollisuuksien yhteydessä. Me kirjan toimittajina uskomme vahvasti sanojen parantavaan voimaan. Lohduttavat lukukokemukset ovat auttaneet ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa ja vaikeina aikoina avanneet uutta perspektiiviä elämään. Olemme vakuuttuneita tällaisen käsikirjan tarpeellisuudesta. Sen vuoksi pyydämme apuasi koskettavien sanojen kartoittamisessa.

Lukijoina me ihmiset olemme erilaisia. Yhtä koskettaa jokin tietty tarina, toinen saa voimansa yllättävässä yhteydessä eteentulleesta lauseesta, lainauksesta tai runosta. Yhteistä silti on, että syntyy jokin oivallus: tapahtumille ja kokemuksille löytyy kehys, sanat lunastavat paikkansa, asiat aukeavat uudessa valossa Oletko kokenut tällä tavoin?

Tarkoituksemme on julkaista kirja, joka toimii sekä käsikirjanomaisesti että innostaa ja tuo tietoa  kirjallisuuden terapeuttisuudesta. Kirja, jonka äänissä vuorottelevat ammatilliset artikkelit sekä jaettu arki. Kirja, joka kertoo, kuinka sanat toivat takaisin elämän mielekkyyden, avasivat jonkin uuden oven tai usuttivat kohti tuntematonta oikeaan aikaan. Kirja, jossa on tavallisten ihmisten kertomia kokemuksia kirjallisuuden eheyttävästä voimasta.

Mikäli Sinussa syntyy muistijälki hetkestä, jolloin jokin teksti erityisesti puhutteli sinua, jaa se ystävällisesti meidän kanssamme! Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Pidätämme itsellämme oikeuden toimittaa ja lyhentää kertomuksia sekä esitellä niitä kirjaan liittyvissä yhteyksissä. Oleellisia asioita ei kuitenkaan muuteta ja kirjoittajien anonymiteetti säilyy joka tapauksessa. Voit kirjoittaa vapaamuotoisesti, lyhyesti tai pitkästi. Alta löytyy tarkentavia kysymyksiä, mikäli aloittaminen tuntuu hankalalta. Muistathan mainita myös sukupuolesi ja ikäsi!

Vastaukset voi lähettää osoitteisiin ilmasenperheyritys(miu)gmail.com & katri.kluukeri(miu)gmail.com viimeistään elokuun 2013 loppuun mennessä.

Lämmin kiitos avustasi! Viestiä saa jakaa vapaasti eteenpäin.

Kevätterveisin toimituskunta:

Katri Kluukeri, Pirkko  Ilmanen ja Silja Mäki

 

 Apukysymyksiä:

Kirjan /runon / tekstin ja tekijän nimi:

Lyhyt esittely tekstistä:

Kuinka löydetty, miten törmätty?

Luettu milloin, millaisessa tilanteessa / mielentilassa:

Miten vaikutti?

”Kerta-auttaja vai usein-palattu”?

Jos luettu useammin, ovatko lukukokemukset poikenneet toisistaan?

Miksi merkittävä / mitä aiheutti / muutti ajattelussa tai käyttäytymisessä?

Kenelle suosittelisit kirjaa / tekstiä?

Vastaajan sukupuoli ja ikä:

 

Aiheesta lisää myös Facebookissa.


Sanataideopashyllystä, enimmäkseen

Tauon jälkeen on taas kirjanselkämysrunouden aika! Dadaismi ei tänään iskenyt, joten tällaista syntyi:

20130411-213500.jpg

Kirjailijan työmaat:
sanojen avaruus.
Aloittamisen taito –
kuinka ideat syntyvät,
jälkisanat, hoivasanat,
ennenkuulumaton affaire.


Se oli hyvä lukupäivä

Vietin pääsiäislomalla yhden sellaisen päivän, jona lähinnä luin. Sellaisia päiviä on nykyään harvoin. Aina on jotain menoa, jotain muuta tekemistä, levoton mieli tai väsynyt pää. Luen joka päivä jotain (ja melkein joka päivä jotain kaunokirjallista), mutta että monta tuntia kirjan parissa – se on luksusta.

Olen ollut lievän lukuväsymyksen kourissa viime aikoina. Yleensä tämä lukuplääh on tullut tammikuussa, ja olen selvinnyt siitä lukemalla jotain mahdollisimman kevyttä, ennalta-arvattavaa ja helppoa. Kuten Harlekiineja. Homma toimii – eihän niitä höttöjä pysty kovin monta lukemaan, kun alkaa jo tehdä mieli jotain vaihtelua. Jolloin voikin siirtyä muunlaiseen kirjallisuuteen. Tänä vuonna lukuplääh tuli vasta maaliskuussa, ja tänä vuonna höttölukemistoni oli niin höttöä, etten ole vieläkään saanut teosta edes loppuun.

Sen sijaan tajusin, että voisin lukea vanhan suosikkikirjani uudelleen. Kannestaan huolimatta tämä kirja ei ole huttua eikä silkkoa. (Harmittaa, että kansi on sellainen kuin on – epäilen, että se saattaa karkoittaa osan lukijoista.)

Nicole Kraussin Rakkauden historia teki minuun vaikutuksen vuonna 2006. Ja niin kävi myös vuonna 2013. Oli huimaa lukea romaani uudelleen. Ai tällainenko se olikin? Tämän kohdan muistan. Mikä käänne TÄMÄ on? Oi, tästä henkilöstä pidin silloinkin! Hämmästyin, miten uutena pystyinkään kirjan lukemaan. Ja voi, miten pidin siitä. Tällaisen kirjan haluaisin osata kirjoittaa.

Rakkauden historian juonen kuvaaminen on hitusen haastavaa, koska aikatasoja ja toisiinsa limittyviä henkilöitä on jonkin verran. Ja osa asioista luonnollisestikin selviää pikku hiljaa romaanin aikana. Mutta romaanissa on rakkautta, yksinäisyyttä, surua, kirjoittamista, amerikanjuutalaisia, (mustaa) huumoria sekä muistoja isästä ja rakastetuista ja ystävistä. Yllätyksiä. Intensiteettiä. Kaikenlaista, mitä hyvässä kirjassa usein on.

Nyt luen Karl Ove Knausgårdin Taisteluni-sarjan ensimmästä osaa. En vielä täysin tiedä, mitä mieltä olen, mutta olen innoissani. Kerronta on assosioivaa, epälineaarista, yksityiskohtaista, yhtä aikaa jännitteistä ja haahuilemaan jäävää – jotain varsin erilaista moneen lukemaani verrattuna. En ollenkaan tiedä, mitä on tulossa. Pidän siitä.

20130406-195703.jpg

Kuvassa on banaanikakku, jonka ohjeen nappasin Kiitos hyvää -blogin Virpiltä. Sen tekemiseen meni vähän kauemman kuin ohjeessa lupailtu viisi minuuttia, mutta kokki olikin kiireettömällä tuulella. Ja koska oli eräs aivotyötä vaativa työjuttu to do -listalla, harjoitin välttelyn jaloa taidetta enkä tehnytkään isoa kakkua vaan yhdeksän pientä jäädykeleivosta. Vaikka ei siihen lopulta paljon enempää aikaa mennyt. Mutta nyt on työjuttu aloitettu (ja hyvässä vaiheessa) ja jäädyke valmista. Win-win, voisi engelskaa puhuva tähän tokaista.


%d bloggers like this: