Vihdoinkin!
Pitkä odotus palkittiin eilen, kun kaksi runokirjaa kahahti postiluukusta. Uutta ja vanhaa, klassikko ja untuvikko. Näiden kanssa kelpaa nautiskella.
Kuukausi: tammikuu 2013
Junavakiot
Julkinen liikenne on yksi ihmiskunnan mahtavista keksinnöistä. Minä saan vain istahtaa penkille ja joku muu huolehtii määränpäähän pääsystä, muusta liikenteestä, hereillä pysymisestä ja sensellaisesta. Itse saan vaikkapa lukea, torkkua, surffata netissä tai kuunnella kanssamatkustajien juttuja.
Lauantaiaamun juna on sen verran hiljainen, että kaksi vakiota on hyvä olla laukussa: kirja ja muistikirja. Eli täysi ja tyhjä(hkö) kirja.
Dharmapummit poimin mukaani jo jokunen vuosi sitten Turun kirjamessuilta, mutta kirja on marinoitunut hyllyssä avaamattomana. Niin käy joillekin kirjoille: ne hankkii innostuneena, mutta jostain syystä lukeminen ei houkutakaan. Äh, ei nyt, ei vielä, joskus toiste, huokailen. Dharmapummit ehti olla jo divariuhankin alla, mutta säästyi. Eilen avasin sen – junassa tietenkin – ja aloitin. 40 sivua myöhemmin en ollut koukussa, mutta kiinnostunut.
Junamatkaa on jäljellä. Taidanpa jatkaa Kerouacin kanssa.
Koivun likiarvo
Hyvä on – minun ja talven suhde on välillä vaikea. (Tässä ei auta, että on talvella syntynyt.) Mutta ovathan nuo valkoiset koivut yksinkertaisesti upeita.
Tänä päivänä olen ollut onnellisesti tekstien ympäröimä. Olen lukenut, kuullut ja kirjoittanut. Kaikki on tehnyt hyvää. (Jos joku ei ole, olen jo unohtanut sen. Onnellisia ovat huonomuistiset.)
Mielessä on monta kirjaa, jotka haluan vinkata. Helmiä, hämmästyksiä, ihanuuksia. Valtavan hyvien kirjojen kanssa on vain aina se sama ongelma: tuntuu, että sanat eivät riitä. Että osaa sanoa vain latteuksia, pelkistää liikaa, käyttää kankeita ilmauksia, jotka eivät tee oikeutta huimalle lukuelämykselle. Mutta lupaan, että yritän. Laitoinhan minä tuon koivunkin kuvan. Paljon kauniimpi se oli siellä, missä sen näin, Lahden Kirkkokadulla. Mutta hyväksyn likiarvon, tuon nopeasti napatun kuvan.
Naapurissa
Poikkesin Hyvinkäällä. Hyvä visiitti.
Vuosikatsaus, eikä edes itse koottu!
Sain postia WordPressiltä – olivat ystävällisesti laatineet katsausta blogivuoteeni 2012. Haluaisinko jakaa sen lukijoideni kanssa? No miksipä en – vähintään sen vuoksi, että tykkäsin raportin visuaalisesta ilmeestä. On täällä kohtuullisesti tapahtunut, kun huomioidaan, että siirryin WordPressiin heinäkuussa. On tänne jokunen lukija löytänytkin – lisää mahtuu mukaan ja kommentointia on turha arastella! Mutta enpä ole tätä suurmediaksi ajatellut, olen hyvin iloinen teistä kaikista, oli teitä viisi tai viisikymmentä tai viisituhatta.
Bloggaaminen jatkuu myös vuonna 2013. Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan! Saa esittää kysymyksiä ja postaustoiveitakin.
The WordPress.com stats helper monkeys prepared a 2012 annual report for this blog.
Here’s an excerpt:
600 people reached the top of Mt. Everest in 2012. This blog got about 2 900 views in 2012. If every person who reached the top of Mt. Everest viewed this blog, it would have taken 5 years to get that many views.
Päiviä 