Sata sanaa: Turjankatu

Tulen Järvensivuntien kautta, alikulkutunnelista. Jos olisi kevät, tunnelin lähellä kukkisi iso tuomi ja toivottaisi minut tervetulleeksi tuoksullaan. Jatkan takapihalle. Pensasaita näyttää matalalta, se lienee leikattu jossain vaiheessa. Vuokrailmoituksessa mainittiin ”osittainen Iidesjärvinäkymä”. Järven näki, kun pensaissa ei ollut lehtiä. Polku naapuritalon pihaan erottuu edelleen, siitä pääsi kätevästi Iidesrantaan ja bussipysäkille.

Täältä olen kulkenut niin kesätöihin Särkänniemeen kuin Kaarilaan opettamaan. Ja yliopistolle, satoja kertoja. Lähikauppa sijaitsi Tullintorilla. Puolen kilometrin päässä lähipizzeria kutsui itseään hulppeasti myös elintarvikemyymäläksi. Olutta sen hyllyiltä löytyi aina, leivästä ei voinut olla varma.

Täällä kirjoitin graduni, tänne tuotiin koiranpentu. Pieni, ruisreikäleivän kokoinen pötkö, joka pelkäsi aluksi kaikkia ja kaikkea.

IMG_3273

Taustaa: Asuin Tampereella ensimmäisen kerran vuosina 1999–2010. Hiljattain tein kävelykierroksen, jonka aikana kävin jokaisessa entisessä kotiosoitteessani tässä kaupungissa, yhteensä seitsemässä paikassa. Ovikelloja en soitellut, viivähdin vain tuokion pihassa, kirjoitin ajatuksia ja havaintoja muistikirjaani. Olen tiivistänyt tuokiot sataan sanaan per osoite. Aiemmat osat: Papinkatu, Sammonkatu, Kuikankatu ja Savilinnankatu.

2 vastausta artikkeliin “Sata sanaa: Turjankatu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s