Sata sanaa: Sammonkatu

Taustaa: Asuin Tampereella ensimmäisen kerran vuosina 1999–2010. Hiljattain tein kävelykierroksen, jonka aikana kävin jokaisessa entisessä kotiosoitteessani tässä kaupungissa, yhteensä seitsemässä paikassa. Ovikelloja en soitellut, viivähdin vain tuokion pihassa, kirjoitin ajatuksia ja havaintoja muistikirjaani. Olen tiivistänyt tuokiot sataan sanaan per osoite. Ensimmäinen osa, Papinkatu, löytyy täältä.

IMG_3278

2. Sammonkatu (nyk. Takojankatu)

Toisen kerroksen kolmion keittiö oli maalattu vaaleanpunaiseksi ja kylpyhuoneesta löytyi amme. Näihin rakastuin.

Olohuoneeseen kannettiin piano ja sohva. Minun huoneeni oli pieni, mutta siinä oli oikea ovi. Kämppiksen huoneessa oven ja seinän virkaa toimitti haitariovi.

Muutettuamme alakerran perheenisä tuli tervehtimään ja kertoi helpottuneensa, kun oli kuullut meidän olevan tyttöjä. Loppuvuodesta hän kävi ihmettelemässä, miksi olin palannut Tampereelle heti joulunpyhien jälkeen. ”Ennen joululomalla oltiin loppiaiseen saakka.”

Keittiön ikkunasta avautui näkymä sisäpihalle. Istuin ikkunan alla olevalla tasolla, katselin mäntyjä. Kuuntelin Lemonatorin The Waltzia ja CMX:n Dinosaurus Stereophonicusta. Ihastuin ja petyin ihmisiin monta kertaa, ja samalla yritin ymmärtää, kuka olen. Välillä luulin onnistuneeni.

5 vastausta artikkeliin “Sata sanaa: Sammonkatu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s