Alkamaisillaan

Jo jonkin aikaa on ollut sellainen tunne, että teksti on syntymäisillään, ajatus löytämäisillään muodon, tarina hahmottumaisillaan. En tarkoita sellaista kirkkauden tilaa, jossa koko teksti aukeaa silmieni eteen kaikkine yksityiskohtineen. Puhun ennemmin epämääräisestä mutta silti selkeästä olosta, jossa tajuaa jotain olennaista tuloillaan olevasta tekstistä. Oivaltaa tunteen, värin, tärkeän repliikin tai tempon, joka tekstiin kuuluu. Ja sen olennaisuuden avulla löytyy lopulta koko tekstin luonne.

Eräs kirjoitusprojekti on ollut hautumassa pitkin kevättä. Aluksi sille ei voinut tehdä mitään, koska materiaalia ei ollut riittävästi. Sittemmin tarvittavia palasia on saatu, mutta vieläkin tarvitsen lisää tietoa. Jo löytyneet palaset ovat kuitenkin alkaneet hakea paikkaansa, pienet ideanpoikaset aukoa nälkäisiä suitaan, vaatia ravintoa ja pehmusteita. Nyt alan olla siinä vaiheessa, että pelkkä miettiminen ja faktojen haaliminen ei riitä. Ihan kohta on pakko laittaa sanoja paperille, luoda henkilöt, määritellä heitä, antaa heidän puhua. Tehdä muutakin kuin muistiinpanoja.

Luen aina innoissani kirjailijoiden kuvauksia kirjoittamisprosesseista. Toisten työskentelypäiväkirjat ovat mielenkiintoisia. Olen utelias, haluan tietää, millaisia vaiheita muilla on – ja vaikka moni asia toistuu, pysyy samana, ei yllätä, silti nautin syntytarinoista.

Ajattelin, että tästä eräästä kirjoitusprojektista voisin pitää päiväkirjaa täällä blogissa. Mutta kas. Heti iski rimakauhu. Eihän tätä voi jakaa, en minä uskalla kertoa, mitä puhumista tässä nyt on, kaikilleko se nyt pitäisi paljastaa, miten epämääräistä tämä vielä tässä vaiheessa on! Juuri se, mikä muiden kertomuksissa on inhimillistä, kiinnostavaa, ymmärrettävää, samaistuttavaa – sen haluaisin jättää vain itselleni, sitä en tohtisi jakaa. Omituista. Ja toisaalta – ei lainkaan.

Mietin vielä, avaisinko kuitenkin työpäiväkirjani blogiin. Vai kirjoittaisinko sen ensin itselleni ja sitten, työn valmistuttua editoisin työpäiväkirjasta otteita tänne.

Joka tapauksessa olisi itselleni hyödyllistä pitää työpäiväkirjaa – edessä on sellainen kirjoitustyö, jollaista en ole aikaisemmin tehnyt. Olen itsekin hyvin kiinnostunut siitä, millainen prosessi tästä tulee. Eikä vain prosessi: myös valmista on tultava. On tilaaja, on deadline, on raameja.

Mutta se alussa mainittu tunne, että kohta jotain aukeaa: pidän siitä. Kaikki on auki, mutta minulla on luottamus tekstiin. Siihen, jota ei vielä ole. Jollain kierolla tavalla rakastan tätä epävarmuuden tuomaa varmuutta.

Mainokset

5 vastausta artikkeliin “Alkamaisillaan

  1. Kuulostaa ihanalta. Tuossa vaiheessa minulla on yleensä myös läsnä kirkas toivo, tai aavistus kirkkaasta toivosta, kun tekstin suhteen kaikki tuntuu olevan vielä mahdollista, ovia ja ikkunoita ei ole suljettu eikä availtu, edes seiniä ei ole.

    Tuo työpäiväkirja on hyvä idea – tee sinä se, minä en voisi ;)! Olen tietysti tilittänyt blogissa aina kaikista kirjoitusprojekteistani, mutta en mitenkään tarkalla tasolla. Meni puoli vuotta uuden kässärin kirjoittamisen aloittamisesta, kun uskalsin alkaa puhua siitä blogissa tai livenä kässärinä. Alkuvaiheet ovat niin hauraita, että en oikein uskalla sanallistaa niitä koskaan. Mutta siinä olet oikeassa, että muiden prosesseista on tosi kiinnostavaa lukea tuosta vaiheesta :).

  2. Jaa ihmeessä tänne! Kuulostaa todella mielenkiintoiselta ja ainakin minulla heräsi mielenkiinto… Olisi kiva kuulla millainen prosessi on :)

  3. Harkitsen työpäiväkirjailua! Voihan sen kanssa valita, miten yleisellä tasolla kertoo – kuten juuri Rooibos on tehnyt. Ja tällä projektilla on deadline kohtuullisen lähellä, siksikin raportointi voisi olla hyvä sivuproggis. Haluaisin itsekin jonkinlaisen koosteen tästä prosessista!

  4. Minähän pidin (pidän) romaanikäsikirjoituksen etenemisblogia. Lupaus oli sivu päivässä. Tästä on jo lipsuttu ja blogi on muuttunut hieman toisenlaiseksi (eikä päivässä synny liuskaa), mutta kyllä siitä apua oli.

  5. Totta! Miltä se tuntui/tuntuu? Nyt en muista, onko sulla erillistä bloggausta siitä, millaista on blogata oman tekstin etenemisestä. Jos on, linkkaatko? Jos ei, kirjoitatko? ;)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s