Ihan kone ompelemaan

Käsityöblogivaroitus: olen vuoden tauon jälkeen ehtinyt istahtaa ompelukoneen ääreen. Nyt olen kantanut koneen kolmena peräkkäisenä iltana olohuoneeseen, valinnut musiikit Spotifysta ja alkanut suristella. Aivot eivät välttämättä lepää koko ajan, mutta työskentelevät toisella tavalla kuin lukiessa tai kirjoittaessa, väitän. Ja onhan tässä jotain flow-tilaan saattelevaa. Ja on palkitsevaa nähdä tekemistensä tulokset nopeasti, jopa päästä käyttämään niitä. Ne saattavat jopa helpottaa arkea.

Kankaisissa lautasliinoissa on jotain erityistä. Kertakäyttöiset ovat helpommat, myönnetään, mutta kankaisissa on juhlaa – ja asennettakin. Olen aikaisemmin ommellut pellavaiset valkoiset, mutta tarvetta olisi a) useammalle kuin kuudelle ja b) värikkäille. Jo kauan sitten ostetut puuvillakankaat pääsivät lopultakin ommeltaviksi.

20130712-223740.jpg

20130712-223921.jpg

Voisin kysyä itseltäni, miksen tehnyt näitä jo aikaisemmin, niin helppoa hommaa tämä oli. Aikaa kului sen verran, että ehdin kuunnella Von Hertzen Brothersin Nine Lives -levyn kokonaan ja Best of -levystä osan. Silitin ja nuppineulasin hartaasti, se vie aikaa! Mutta sitähän minulla on.

20130712-224416.jpg

Huomattavasti nopeampi jämäkangasprojekti oli makuupussin ompeleminen Frankille. Frank, iPadini, on toki varustettu suojalla, mutta vielä mukavampaa sen kanssa olisi reissata, jos koko laitteen ympärillä olisi vähän kangasta. Kankaiden valinta oli vaikein osuus, muu sujui melkein kuin itsestään. Vaikka tietenkin olisin voinut laskea väljyyttä vaikka vain sentinkin enemmän… Mutta toimii makuupussi näinkin.

20130712-224816.jpg

20130712-224904.jpg

20130712-224945.jpg

Designers Guildin teekuppikangas on joskus roikkunut seinävaatteenakin, tykkään siitä kovin. Iso pala jäi vielä jäljelle. Miltähän se näyttäisi mekossa?

20130712-225110.jpg

Muutakin on valmistunut, mutta niistä lisää sitten, kun on kuvamateriaalia. Seuraavaksi ajattelin syventyä kirjaan. Nappasin kirjastonkirjapinosta (on se sana, onhan?) Anu Silfverbergin Luonto pakastimessa -kirjan, ja lupaavalta vaikuttaa. Taitavan kirjoittajan esseistisiä pohdintoja on aina ilo lukea. Ja miettiä, mitä mieltä itse on. On taito olla jotain mieltä ja kertoa se kiinnostavasti, haastaa lukija ajattelemaan ja saada hänet myös viihtymään, viipymään mielellään tekstien äärellä. Siitäkin huolimatta, ettei aihe ole aina niin kauhean kiva, vaan surullinen, vastenmielinenkin.

Mainokset

Tietoja Päivi

Kirjallisuuden sekatyöläinen. Elämästä nauttija. Näytä kaikki artikkelit kirjoittajalta Päivi

2 responses to “Ihan kone ompelemaan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: