Runoja häneltä, joka ei itseään runoilijaksi nimeä

Ystävä kysyi tällä viikolla, mitä kuuluu. Kerroin, että inhoan marraskuuta – mutta silti kuuluu hyvää. Sillä koko ajan tapahtuu jotain hienoa, ihanaa, hauskaa, mielenkiintoista, joka kiskoo minut pois marrasinhostani. Tulee uusi työkaveri, jonka kanssa voi innostua ideoimaan. Tapaa hyviä ihmisiä, joiden kanssa voi juhlia saavutuksia ja tunnutuksia. Huomaa, että ystäväkin haluaa valaista masentavan marraskuun.

Ja sitten ovat ne kirjallisuustapahtumat, joihin on itsekin sotkeutunut. Perjantaina Hämeenlinnan kirjastossa kokoonnuttiin Erotiikkarappusille. Seija Vilén veti uusiorunopajan, jossa leikkasimme lehdistä sanoja eroottissävytteisiin runoihimme. Loistotapa ryhtyä runolle – ja jotenkin rentouttavaa saksia paperia ja asetella sanoja uusiin asiayhteyksiin. Itse luotin 1950-luvun Suomen Kuvalehtiin, Eevoihin ja Apuihin, mutta pajalaiset löysivät loistomateriaalia myös mm. Villivarsasta ja Tekniikan Maailmasta.

Pajan jälkeen alkoi esittävä ohjelma. Intialaisen tanssin ryhmä esiintyi ja kirjailijat lukivat eroottisia katkelmia tuotannostaan. Minäkin siellä mukana, ei-kirjailijana. Olin kirjoittanut kolme runoa tätä varten, lisäksi luin työpajassa leikkaamani ja liimaamani tekstin. Tällaisen (kuvan nainen on mukana fiiliksen vuoksi, mainoksen teksti ei enää kuulu varsinaiseen runoon):

20121111-125559.jpg

27 000 miestä, parhaita

Tiedä valita ainutlaatuinen

yhteisymmärrykseen oman itsenne kanssa

 – niin, aina löytyy keinoja päästä käsiksi

Ah, mikä ihastuttava tulisuudelma!

Sydän lyö,

          oh – la – la…

Täydellisen sointuvuuden luo siirappipölkky

…ainainen iloni lähde,

aina juhlan tuntu

– puhdistaa – virkistää – kaunistaa

Takokaa!

Takokaa!

Hänen onnensa salaisuus… ihan pikkuisen silitellä…

Sisältää kauneutta.

Ilta oli mitä parhain! Kiinnitin erityistä huomiota siihen, miten teksteissä puhuttiin erotiikasta. Ei pornoa, ei epämääräistä sievistelyä, ei noloutta. Kauniita, koskettavia, hauskoja, jännitteisiä tekstejä. Kiitos, upeat kirjoittajat!

Ja olihan se henkilökohtainen voitto: että pystyi lukemaan omaansa. Ja vielä runoja, joiden kanssa en tunne olevani vahvimmillani. Ja ettei liian helpoksi vieläkään pääsisi, niin vielä erotiikka-aiheisia tekstejä. Mikä kiinnostavinta: oikeastaan taisin viihtyä siellä yleisön edessä.

Eilisen päivän vietin Lahdessa, jossa oli Hämeen taidetoimikunnan järjestämä seminaari Tarinoita elämästä – Your Life Is Your Story. Kirjailijat Susan Swingler ja Markku Hattula luennoivat, minkä jälkeen kumpainenkin piti työpajan. Olin läsnä Hattulan työpajassa, jossa teimme pieniä harjoituksia. Kuuntelin ihastuneena pajalaisten tuotoksia. Niin lyhyessä ajassa niin huikeita tekstejä – mielenmaisemia, kielikuvia, aikamatkoja, aistimuksia. En epäillyt, etteikö se voisi olla mahdollista, mutta silti, joka kerta on koskettavaa ja hämmästyttävää kuulla, mitä ihmiset loihtivat paperille lyhyessä ajassa.

Pajan viimeisessä tehtävässä kukin valitsi kuvan tuolista ja kuvan kengistä. Minun tekstistäni tuli tällainen:

Siellä oli vain yksi tuoli

kaiken vaalean keskellä yksi musta tuoli

ja siihen minua odotettiin

Laitoin puukengät jalkaan

että kaikuisi kun saavun

että edes hetken olisi jotain joka täyttäisi tilan

Kaiken vaalean keskellä musta tuoli

ja nainen jonka puukengissä elämän värit

ja minä maalasin niitä lisää

tein kantapäähän askelmerkin ja sisäpohjaan nimeni

Kaiken vaalean keskellä

minä istuin ja odotin

Tulkaa hakemaan

kyllä minä lähden

mutta askelteni kaiku tarttuu seiniin ja lattiaan

ja tuoli jää yksin

niin yksin että se kaatuu.

Lopputulema: mikä pelastaa marraskuun? Mikä on yhteistä kaikelle hyvälle, mistä olen viime aikoina innostunut? Taide ja kulttuuri – ja niiden lisäksi tietenkin rakkaus. Siltä se nyt aika vastaansanomattomasti näyttää.

(JK. Miksi ihmeessä en saa jätettyä tekstiin tyhjiä rivejä – olisivat ihan paikallaan noissa runoissa? Tai: onnistuin toisessa, mutta kun palasin muokkaamaan toistakin, säkeistöjaot katosivat molemmista. Äh.)

Mainokset

2 vastausta artikkeliin “Runoja häneltä, joka ei itseään runoilijaksi nimeä

  1. Ihana postaus, kiitos tästä(kin)! :D

    Olen aina pitänyt marraskuusta, ehkä se johtuu siitä että on marraslapsi. Ihana kynttiläaika ja kirkkaat tähtitaivaat, joskus jopa hangen kimmellys. Toki sateisuus, sumuisuus ja kosteus hieman latistavat, mutta silti.

    Ihastuttaa ja ällistyttää yhtä aikaa kaikenlaiset keinot joilla moni valaisee marraskuuta, juurikin edellä mainitsemasi kuvablogi, josta olen myös nauttinut, samoin ihastelin tapahtumia joissa olet saanut ravita itseäsi pimeyden keskellä ;) Mukavaa että on kaikenlaista! Ällikällä lyö juuri se, kuinka kekseliäitä ihmiset ovat, ja se taas ihastuttaa! :D

    Blogin tyhjiin riveihin piti kommentoimani: luulen, en ole varma, mutta luulen että tämä johtuu WP:n perusasetuksista. En tiedä pystyykö niitä muuttamaan. Hiellä ja vaivalla ehkä (eräs martta ahersi saman probleeman parissa ja lopulta luovutti – kun tuloksena oli melkoinen sotku. Siinä vaiheessa hän laittoi minulle meiliä ;) ), mutta omien kokeilujen perusteella luulen että tyhjiä rivejä ei saa ylimääräisiä ilman jonkinlaista merkkiä rivillä. Pah ja pöh. Voi tietysti myös olla, että sivupohjan koodaus vaikuttaa tähän, eli josko probleemin voisi kiertää sivupohjaa vaihtamalla.

  2. Ollos hyvä ja kiitos täältäkin! :)

    Ihmisten kekseliäisyys on mahtavaa, niin suurissa kuin pienissäkin asioissa. On mahtavaa huomata, että ympärillä tapahtuu koko ajan, ja ihan läheltä löytyy luovuutta kukkuramitoin. Ja joskus sitä keksii jotain itsekin!

    Ilmeisesti tyhjät rivit ovat no-no-kamaa WP:ssa. Linkkisivulla kiersin ongelman laittamalla tyhjiksi tarkoitetuille riveille pisteen, mutta välttämättä ratkaisu ei aina sovi. Oudointa lienee se, että välillä sain tyhjän rivin pysymään joissain kohtaa (ihan ilman mitään koodikeinoja), mutta jos palasin muuttamaan toista kohtaa, tyhjät rivit saattoivat vain kadota. Sivupohjan vaihtoa pitänee harkita, kuitenkin kyllästyn tähän jossain vaiheessa. :) Mutta toistaiseksi mennään näin ja laitellaan vaikka niitä ekstrapisteitä ”tyhjille” riveille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s